Kannuksen ja Toholammin kirjastojen yhteinen Suomi 100 –juhlavuoden Kuukauden kotimainen kirjailijavieras –hanke on edennyt jo yli puolen välin. Tässä tunnelmia kevätpuolen ja kesän kirjailijavierailuilta.

Maarit Tyrkkö Ma 16.1. klo 18.00 Toholampi

Toimittaja ja kirjailija Maarit Tyrkkö avasi tammikuisena maanantai-iltana Toholammin ja Kannuksen kirjastojen yhteisen kirjailijavierailujen vuoden Toholammin kirjastossa. Kirjastot järjestävät Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi yhteensä kaksitoista kirjailijavierailua kuluvan vuoden aikana, vierailut järjestetään yhteisen Kuukauden kotimainen kirjailija -hankkeen kautta.

Tyrkön vierailu Toholammilla alkoi vauhdikkaissa merkeissä, kun hän huomasi, että matkalaukun avain oli jäänyt kotiin. Matkalaukussa oli muun muassa esitykseen tarvittava aineisto. Onneksi Toholammin kirjaston alakerrassa olevassa 4H-toimistossa oli liikuntajaosto pitämässä kokousta, ja matkalaukku saatiin auki avuliaan murtoryhmän voimin.

Yleisöä oli saapunut Toholammin kirjastoon mukavasti, ja Tyrkön mielenkiintoinen ja koskettava esitys innosti yleisöä kyselemään ja keskustelemaan. Seuraavana päivänä Tyrkkö esiintyi Kokkolan kaupunginkirjastossa, ja kiinnostuneita kuulijoita oli saapunut kirjaston Hongell-salin täydeltä.

Maarit Tyrkkö (s. 1947 Tampereella) on työskennellyt toimittajana Suomen Kuvalehdessä, Uudessa Suomessa ja Kotiliedessä, ja hän on kirjoittanut artikkeleita freelancerina useisiin eri lehtiin. Tyrkkö on kirjoittanut ja/tai toimittanut sekä yksin että yhdessä asiantuntijoiden kanssa yli 60 teosta muistelmista kokoelmateoksiin. Viime vuosina häneltä on ilmestynyt lääketieteeseen liittyvää tietokirjallisuutta. Vuonna 2014 ilmestynyt muistelmateos Tyttö ja nauhuri kertoo nuoren Maarit Tyrkön tiestä toimittajaksi ja tasavallan presidentti Urho Kekkosen läheiseksi. Suomen kuvalehdessä aloittava nuori toimittaja pääsee tapaamaan työssään ihmisiä joita ei olisi koskaan uskonut tapaavansa. Tyrkkö pääsee haastattelemaan myös tasavallan presidentti Urho Kekkosta, ja toimittajan ja presidentin välille syntyy sukupolvet ylittävä lämmin ystävyys. Vuonna 2016 ilmestyneessä teoksessa Presidentti ja toimittaja päähenkilönä on Kekkonen.

 

Roope Lipasti Ma 20.2. klo 18.00 Toholampi

Roope Lipasti vieraili Toholammin kirjastossa helmikuussa. Paikalle oli saapunut parikymmenpäinen yleisö. Lipasti oli kerännyt mukaansa kirjekuorellisen lasten hänelle vuosien saatossa esittäneitä kysymyksiä ja pikku-Roope haastatteli niiden avulla Kirjailija Lipastia.

 

Lipasti kertoi tapaansa humoristisesti mutta aidon tuntuisesti omasta tiestään kirjailijaksi ja kaikesta siitä mitä hänen mukaansa kirjoittajan työhön kuuluu. Kuulimme kysymyksiä kuten ”kuinka monta kynää sulla on?” ”kuinka kauan yhden kirjan kirjoittaminen kestää?” ja ”mistä saat ideat kirjoihisi?” Ensimmäinen kysymyksistä oli lohduttanut Lipastia kirjoitusuransa alkutaipaleella hänen ollessaan ensimmäisiä kertoja esiintymässä. Lipasti oli miettinyt huojentuneena, että jos kysymykset ovat tämän kaltaisia, niin kyllä tästä selvitään! Kirjan kirjoittamisaika puolestaan vaihtelee Lipastilla parista kuukaudesta pariin vuoteen minkä jälkeen vuorossa on vielä editointi.

Innostusta Lipasti kertoi saaneensa useista eri lähteistä. Ensimmäisen lastenkirjan kirjoittamiseen Lipasti uskaltautui todettuaan omalle esikoiselleen niitä lukiessa että eivät nämä nyt kaikki mitään valtaan hyviä ole ja tähtäsi kirjoittavansa sellaisen ihan ok lastenkirjan. Nuorten Viikinkisolmu-trilogia puolestaan muotoutui hänen kotipaikkansa lähistöllä olevien vanhojen linnanraunioiden tarkastelun seurauksena. Ensimmäisen aikuisten kirjansa, Rajanaapuri, osalta hän sai vaimoltaan palautteena: ”Otit sitten kaikki sun huonot puolet, jaoit ne kahtia ja annoit näille sun päähenkilöille.”

Lipasti on monipuolinen kirjailija, joka perinteisten romaanien lisäksi kirjoittaa kolumneja lehteen ja yhden oopperankin hän on pääsyt kynäilemään. Romaanit ovat humoristisia, mutta kevyemmän tyylin alla on löydettävissä myös vakavampiakin teemoja. Mielenkiintoisesti rakennettu tunteroinen vierähti nopeasti ja ainakin tämä yksi kuulija jäi miettimään mitä kysymyksiä vastauksineen jäi vielä piilottelemaan kirjekuoren uumeniin. Useampi hänen kirjoistaan lähti myös kirjaston esittelyhyllystä kuulijoiden matkaan.

 

Seuraavana päivänä Lipasti vieraili Lestin koululla esiintymässä 4-9. luokkalaisille oppilaille. Vierailu sujui mainiosti ja lapset esittivät tosi paljon kysymyksiä kirjailijavieraalleen. Myös joukko muita paikkakuntalaisia oli saapunut paikalle.  

 

Tuomas Kyrö Ke 8.3. klo 18.00 Kannus

Tuomas Kyrö vieraili Kannuksen kirjastossa maaliskuussa. Lisää vierailusta voit lukea aiemmin julkaistusta verkkokirjaston artikkelista.

 

Paula Havaste Ma 3.4. klo 18.00 Kannus

Paula Havasteen rakkaus kirjoihin syntyi jo pienenä kahden topakan isosiskon vanavedessä ja hän oppikin lukemaan jo alle viisivuotiaana. Pienenä Havaste kertoi ihmetelleensä sitä, minne äiti katosi istuuduttuaan kirjan kanssa keinutuoliin, jolloin tähän oli hankala saada yhteyttä. Opittuaan lukemaan Havaste käsitti millaisen taian valtaan teksti saattoi johdattaa. Havaste puhui intohimoisesti kirjojen omistamisen ja koulumenestyksen yhteydestä ja lukemisen tärkeydestä. Erityisesti hän kiitteli kirjastojärjestelmää sen tuomasta vapaasta pääsystä kirjojen pariin, sekä lainauspalkkioiden tuomasta tulosta kirjailijoille. Havaste puhui myös paljon siitä, kuinka kirjoittamisesta tulee voida saada palkkaa tai muutoin oikeus kirjoittaa ja tulla sitä kautta kuulluksi siirtyisi vain hyväosaisten oikeudeksi.

Havasteen tie kirjailijaksi oli hänen omien sanojensa mukaan pitkä ja kivinen. Uransa alkupuolella hän toimi ammateissa, joissa hän oli oleellisesti tekemisissä kirjallisuuden kanssa miltei kaikin muin tavoin paitsi sen tekijänä. Ensimmäisen lapsensa kanssa kotona ollessaan hän alkoi pohtia miten tässä maailmassa selviytyisi jos infrastruktuuri pettäisi. Mitä jos ei olisi sähköä ja juoksevaa vettä, mitä jos nykylääketiedettä ei olisi olemassa? Havaste alkoi selvittää vanhan kansan lääkintätapoja läheisen kirjaston ja kirjastonhoitajan innokkaalla avustuksella. Tiedon kerttyessä alkoi hiljalleen myös mielikuvitus laukata: kuka oli nuo nuori nainen, jonka hän pystyi elävästi kuvittelemaan lääkeyrttejä poimimaan? Mikä oli hänen tarinansa? Näin syntyi hiljalleen Havasteen ensimmäinen romaani Kymmenen onnen Anna, jonka kustantaja otti työstettäväksi ja julkaisi vuonna 2003.

Satu Kinnari ja Paula Havaste

Havaste on julkaissut urallaan kymmenkunta romaania ja tietokirjaa niin aikuisille kuin lapsillekin. Silti hän kertoo vasta parin vuoden ajan osanneen kutsua itseään kirjailijaksi ja sanoo kokeneensa sen niin suureksi kunniaksi ettei osannut sitä omalle kohdalleen mieltää vielä muutaman ensimmäisen romaaninsa jälkeen. Havaste kertoo, että hänelle kirjojen yksityiskohdat ja niiden historiallinen paikkansapitävyys ovat oleellisen tärkeitä. Yhdessä romaanissaan hän kertoo lehmillä olevan keskeinen asema tarinan kerronnassa siten, että yksi äkäinen lehmä osoittaa sarvillaan tyytymättömyyttään. Kirjan ollessa jo viime metreillä hänelle kuitenkin selvisi, ettei varhaissuomalaisilla nautaeläimillä ollutkaan sarvia vaan ne olivat nupoja. Havaste kävi sen tiedon saatuaan läpi koko nelisataasivuisen käsikirjoituksensa varmistaen, etteivät yhdetkään sarvet jääneet sinne kummittelemaan. Kirjailija kertookin hiukan naurahtaen, että hän on ajoittain miettinyt kuinka paljon kovaa faktatietoa on mahdollista ujuttaa romaanimuotoisen teoksen sisään.

 

Ville Kaarnakari Ma 8.5. klo 18.00 Toholampi

Sota- ja jännityskirjoistaan tuttu Ville Kaarnakari vieraili Toholammin kirjastossa lumisena toukokuun iltana. Kirjailijanuralle Kaarnakari kertoi päätyneensä saadessaan kehotuksen ryhtyä kirjoittamaan ylös Kyösti Pietiläisen legioonalaismuistelmia. Ensimmäinen muistelmateos ilmestyi vuonna 2008 ja seitsemänosaiseksi kasvaneen Legioonalainen Peters -muistelmasarjan viimeinen osa ilmestyi vuonna 2013. Siinä sivussa Kaarnakari alkoi kirjoittaa myös romaaneja, josita ensimmäinen Operaatio Übung-42 julkaistiin vuonna 2010.

Ville Kaarnakari Toholammin kirjastossa

Kaarnakari itse kutsuu teoksiaan ”sotatrillereiksi” kertoen niiden jonkin verran poikkeavan perinteisistä sotakirjoista. Kaarnakari kertoo lähestyvänsä kirjoittamista usein poimimalla todellisen historian tapahtumia, mielellään sellaisia joiden faktat eivät aivan varmuudella ole tiedossa. Hän kehittää tarinan niiden ympärille sekoittaen taitavasti todellisia ja kuviteltuja tapahtumia. Parhaiten hän kokee onnistuneensa silloin, kun lukija ei pysty erottamaan totta ja kuvitelmaa. Kaarnakari kertoo työstävänsä aina kolmea kirjaa samanaikaisesti. Kun yksi on hiontavaiheessa, on toisen kirjoitus hyvässä vauhdissa ja kolmas kehkeytymässä jo idean tasolla.

Kaarnakari tykkää tehdä taustatyönsä hyvin ja onkin taustatutkimusta tehdessään päätynyt niin saunomaan veteraanien kanssa kuin pienlentokoneen istuimelle taustatyön nimissä. Kaarnakarin puheessa paistaakin innostus sotahistoriaan ja sen pieniin yksityiskohtiin. Kaikki ei luonnollisesti kuitenkaan aina osu nappiin ja Kaarnakari toteaakin pariin kertaan saaneensa hiukan humorististakin palautetta pienistä yksityiskohdista, joiden erheellisyyden lukija on tekstistä huomannut. Joskus lukijat myös sekoittavat yllämainitut toden ja kuvitellun keskenään. Erään kerran Kaarnakari oli saanut tuohtuneen puhelun lukijalta, joka oli tuntikausia etsinyt Itä-Suomen maastossa maamerkkejä, jotka olivat oleellinen osa erästä kirjoista. Yleensä Kaarnakari ei halua valottaa kirjoissaan kulkevan toden ja kuvitelman rajaa, mutta totesi naurahtaen, että tuolla kertaa oli pakko hiukan viipyillen myöntää, ettei kyseisiä maamerkkejä ole olemassakaan.

 

Markku Ropponen Ma 12.6. klo 18.00 Kannus

Dekkaristina tunnettu Markku Ropponen vieraili Kannuksen kirjastossa kesäkuussa kertomassa työstään, tuotannostaan ja matkastaan kirjailijaksi. Ropponen on alkuperäiseltä ammatiltaan kirjastonhoitaja ja hän ehti olla ammatissa vuosia ennen kirjailijaksi ryhtymistään. Alun perin Ropponen oli innokas runoilija kirjoittaen pääsääntöisesti runoja yli kymmenen vuoden ajan voittaen yhtenä vuonna myös Lahden runomaratonin. Dekkareita Ropponen ei oikeastaan koskaan itse lukenut eikä varsinaisesti suunnitellut niiden kirjoittajaksi ryhtymistä. Lähetettyään ensimmäisen käsikirjoituksensa kustantajalle hän sai myöntävän vastauksen vasta vuotta myöhemmin. Se hyvä puoli viivästyneessä vastauksessa oli, että hänellä oli jo seuraava käsikirjoitus valmiina ensimmäisen perään ja voittikin sillä eli Kuolemanuni-nimisellä dekkarillaan Vuoden johtolanka -palkinnon vuonna 1992.

Markku Ropponen Kannuksen kirjastossa

Ropponen on julkaissut kirjoja noin vuoden välein yli 30 vuoden ajan. Dekkareista tunnetuimpia ovat yksityisetsivä Otto Kuhalasta kertovan sarjan osat. Ensimmäisen kerran Otto Kuhala seikkaili teoksessa Puhelu kiusaajalta vuonna 2002. Sen jälkeen Kuhala-sarjaan on ilmestynyt vielä 14 osaa. Kuuntelijan kysyessä lopuksi: ”Vieläkö Kuhalan hiippaläppä kestää uusia seikkailuja?” totesi Ropponen uuden olevan jo työn alla ja ilmestyvän näillä näkymin vuonna 2019. Sitä ennen Ropposelta tulee jo vuoden 2017 syksyllä dekkari Crime Timen julkaisemana sekä vuoden 2018 alussa Koirapuistoon sijoittuva teos. Ropponen kertoi aina haaveilleensa ”oikean romaanin” kirjoittamisesta ja valinneensa itselleen rakkaan ja tärkeän aiheen eli koirat, jotka ovat läsnä myös monissa hänen muista teoksistaan. Kustantaja oli alkuun ollut aiheenvalinnasta skeptinen, miten koirapuistosta voisi kirjoittaa kokonaisen teoksen? Käsikirjoitus kuitenkin läpäisi tiukan seulan ja humoristinen teos on julkaisujonossa.

Ropponen kertoo kirjoittavansa mieluiten aamuisin lenkitettyään ensin kaksi koiraansa ja mietittyään mistä lähtee jatkamaan. Muutaman tunnin kirjoituksen jälkeen on vuorossa lounas ja iltapäivä kuluu usein joko aamuista tekstiä hioessa tai hyvinä päivinä jopa uutta kirjoittaen. Ropposen mukaan hän ei yleensä suunnittele pitkälle eteenpäin vaan tarinat syntyvät kirjoittaessa. Dekkareiden kohdalla hän usein toteaa 200 sivua lähestyessään, että nyt olisi aika alkaa miettiä kuinka käsillä oleva rikos ratkaistaankaan. Inspiraationsa Ropponen kertoo saavansa arkielämästä ja monesti ohimennen kuulluista keskustelun pätkistä. Myös kirjallisuus ja toiset kirjoittajat ovat hänelle tärkeitä. Romaanien lisäksi Ropponen on kirjoittanut kuunnelmia ja kirjekirjan isyydestä yhdessä kirjailija Timo Parvelan kanssa.

 

Teemu Keskisarja Ma 10.7. klo 18.00 Toholampi

Teemu Keskisarja vieraili Toholammin kirjastossa heinäkuussa ja sai innokkaan miltei viisikymmenhenkisen kuulijakunnan. Keskisarja aloitti kertomalla talvisodasta ja siitä, miten hän löysi talvisodan tutkimusaiheekseen vasta aikuisena tutkijana vierailtuaan useita kertoja Raatteen tien maisemissa. Vaikka talvisota on Suomen historian tutkituimpia tapahtumia noin 30 000 julkaistulla tutkimuksella, koki Keskisarja kuitenkin sen olevan antoisa tutkimusaihe, josta löytyy vielä pitkäksi aikaa ammennettavaa. Keskisarja esitti asiansa varmasti ja turhia kaunistelematta lopettaen esityksensä toteamukseen, ettei talvisodassa ollut varsinaista voittajaa.

Esityksen loppuajan Keskisarja syventyi uusimman teoksensa aiheeseen. Hulttio – Gustaf Mannerheimin raskas nuoruus, kertoo monesti Suomen arvostetuimmaksi henkilöksi äänestetyn sotapäällikön lapsuudesta ja nuoruudesta. Hulttio-otsikko syntyi Keskisarjan käyttämän lähdeaineiston pohjalta. Keskisarja avustajineen löysi laajan kirjeenvaihdon Gustafin ja hänen sukulaistensa, etenkin kuuden sisaruksensa kanssa. Keskisarjan mukaan kirjeenvaihdosta saa kuvan myöhään miehistyneestä, outoihin sattumuksiin alati ajautuvasta selviytyjästä, josta elämän koettelemukset muovaavat myöhemmän iän harkitsevan sotapäällikön. Keskisarja toteaa Mannerheimin mollaamisesta tuleen vähän kuin muotia viime vuosina, mutta kiistää itse kuuluvansa siihen porukkaan. Kunnioittavasti aiheestaan puhunut Keskisarja toteaa halunneensa valottaa ihmistä legendan taustalla.

Yleisö esitti monia eri aiheisiin pureutuvia jatkokysymyksiä tapahtuman lopuksi saaden Keskisarjan avaamaan hiukan muidenkin kirjojensa aiheita. Monipuolinen historioitsija on kirjoittajauransa aikana pureutunut muun muassa taloushistoriaan, talvi- ja sisällissotiin sekä vanhoihin seksuaalirikoksiin. Lähimpänä sydäntään Keskisarja pitää kuitenkin henkilöhistorioita, joita hän on kirjoittanut Mannerheimin ohella muun muassa Suomen ainoasta sarjamurhaajasta Juhani Adaminpojasta.

Teemu Keskisarja Toholammin kirjastossa

 

Kannuksen ja Toholammin kirjastot järjestävät Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi yhteensä kaksitoista kirjailijavierailua kuluvan vuoden aikana, vierailut järjestetään yhteisen Kuukauden kotimainen kirjailija -hankkeen kautta. Lisätietoa hankkeesta ja loppuvuoden kirjailijavieraista saa kirjastojen Facebook-sivuilta sekä kotisivulta osoitteesta: https://kirjasto.kannus.fi/tapahtumat/kuukauden-kotimainen-kirjailijavieras-2017

Julkaistu 7/2017