Vuoden lainaajat


Lainan päivänä valittiin jälleen Vuoden lainaajia Anders-kirjastoissa. 

 

Koivuhaan kirjaston vuoden lainaaja on verkkokirjaston ystävä

Maarit Ahonen

Koivuhaan kirjaston vuoden lainaajana 2018 palkittu Maarit Ahonen asuu Ykspihlajassa ja käy töissä Ykspihlajan päiväkodissa.
Verkkokirjasto on monipuolistanut Ahosen lukuharrastusta: sieltä on helppo etsiä luettavaa, tehdä uusia löytöjä, varata jopa sarjoja.
Sähköisistä lukemistoista vuoden lainaaja ei kuitenkaan innostu. Perinteinen kirja tai lehti kulkee hänen mukanaan matkoillakin: lukemisessa on oma tunnelmansa ja voit pysähtyä milloin vain. Ahosen mielestä tärkeintä on oma elämys, joka äänikirjoissa saattaa häiriintyä vieraan lukijan vuoksi.
Ykspihlajalaisen on kätevä käydä Koivuhaan kirjastossa. Töihin kulkevat kuvakirjat, lorut, sadut lasten lepohetkiin, musiikkikin. Aina on ilo aivan uudesta kirjasta, jota luetaan lasten kanssa. Oman työnsä tueksi hän lainaa töihin myös tietokirjoja.
Vapaa-ajalla Ahonen lukee jännityskirjallisuutta, dekkareita, elämäkertoja ja arjesta irrottautumiseksi joskus kevyttä viihdettäkin.
Ahosen mielestä parasta kirjastossa on monipuolinen valikoima, josta löytää haluamansa ja esillä olevat uutuudet. Koivuhaan kirjastoon on helppo tulla ja esteetön kulku on kaikille mahdollista.

 

Lohtajan vuoden lainaaja 2017:
Niina Honkala perheineen

Tänä vuonna Lainan päivän teemaon Lukemalla kasvaa. Esillä on varhaisen lukemisen merkitys ja kirjastojen tarjonta pienille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Teemapäivänä muistutetaan, että ääneen lukeminen kehittää sanavarastoa ja elämänhallintaa.

Lohtajalla on malliesimerkki lapsiperheestä, joka on lukemalla kasvanut. Honkalan pojat Tatu 8-v, Aaro 6-v, Rami 3-v ja Eino 2-v ovat jo vuosia ahkerasti käyttäneet kirjaston palveluita lähinnä äitinsä Niinan kanssa. Etenkin lapsiperheille suunnatussa Muksukirjastossa Honkalat ovat olleet vakiokävijöinä. Joka Muksukirjastokerralla ja muulloinkin he saavat kerättyä aikamoisen kassillisen kuva- ja tietokirjoja ja myös pelejä mukaansa. Ja luettavaa ja katseltavaa löytyy monipuolisesti eri aiheista. Suosikkikirjakseen pojat mainitsevat peräjälkeen konekirjat!

Lohtajan vuoden lainaajat

Kuvassa vasemmalta: Rami, Eino, Niina, Tatu ja Aaro Honkala

Honkalan perhe on hyvä esimerkki siitä, että nykyajan kirjastoon mahtuu sopivasti ääntäkin. Lisäksi pojat osaavat jutella luontevasti kirjastotätien kanssa. Henkilökunta arvostaa sitä, että aineisto palautuu poikanelikon lainasta hyväkuntoisena takaisin. Mukava on todeta myös se, kuinka jo pienenä aloitettu kirjastoharrastus jatkuu luontevasti, kun tullaan koululaiseksi ja itsenäiseksi kirjastonkäyttäjäksi.

 

Kannuksen vuoden lainaajat 2018

Kannuksen kirjaston vuoden lainaajat palkittiin Korpelan lainausasemalla

Tänä vuonna Lainan päivää vietettiin Korpelan lainausasemalla. Yli-Kannuksen kyläkeskuksen tiloissa sijaitseva Korpelan lainausasema on auki tiistai-iltaisin, ja lainausasemalla on vakiintunut käyttäjäkuntansa. Kyläkeskuksessa pyörii tiistaisin myös 4H- kerho sekä kansalaisopiston kursseja, joten lainausasemalla käy usein kovakin vilske.

Vuoden lainaajina palkittiin Rauha Oravainen sekä Milla Peltoniemi. Rauha Oravainen on Korpelan lainausaseman pitkäaikainen asiakas ja hän käyttää lainausaseman palveluita säännöllisesti. Lainausaseman hoitaja Riitta tilaa Rauhalle usein kirjoja seutu- ja kaukolainana -  etenkin kaukolainana on mahdollista saada luettavaksi sellaisia kirjoja joita on jäljellä enää vain muutamissa Suomen kirjastoissa.  Rauha kertoo lukevansa päivittäin ja usein taustalla soi musiikki. Rauha lukee monipuolisesti erilaista kirjallisuutta, ja kotikirjastossakin on paljon rakkaiksi käyneitä teoksia joihin tulee palattua yhä uudelleen.

Ekaluokkalainen Milla Peltoniemi oppi lukemaan jo ennen esikoulua, ja siitä lähtien hän on lukenut ahkerasti niin lastenromaaneja, tietokirjoja kuin kuvakirjojakin. Millan mukaan lähtee lainausasemalta tiistaisin pino kirjoja, ja kaikki tulee kotona luettua.  Milla varaa äidin kanssa kirjoja myös pääkirjastolta sekä muista Anders-kirjastoista. Milla on rakentanut kotiin oman pienen lukumajankin, jossa patjojen ja vilttien keskellä on hyvä uppoutua lukemaan mukavaa kirjaa.

 

Sykäräisen koulu on Toholammin kirjaston vuoden asiakas

Toholammin kirjaston vuoden asiakkaana palkittiin koko Sykäräisen koulu. Sykäräisen koulun oppilaat käyttävät koulurakennuksen yhteydessä olevaa sivukirjastoa säännöllisesti joka viikko, ja mukaan lähtee pulpettikirjojen lisäksi runsaasti lukemista koteihin. Kirjojen lisäksi lainataan paljon lehtiä, sarjakuvia ja elokuvia. Erityisen paljon Sykäräisessä lainataan tietokirjoja. Koululaiset osaavat tulla rohkeasti kysymään kirjoja henkilökunnalta, ja he hyödyntävät sujuvasti koko Anders-kimpan kokoelmaa. Varatuimpia kirjoja ovat viime aikoina olleet Soturikissat, Neropatin päiväkirjat sekä erilaiset mangasarjat kuten Weed ja Orion. Sykäräisen kirjasto on avoinna torstaisin koulupäivinä yhdeksästä neljään ja kirjasto on kaikkien kyläläisten käytössä.

 Toholammin vuoden asiakkaat 2018

Toholammin vuoden asiakkaita 2018

 

 

Viidesluokkalainen Janette lukee monipuolisesti kaikenlaisia kirjoja. Suosikeikseen hän mainitsee Muumit, heppakirjat sekä Neropatin päiväkirjat. Uusin Koululainen-lehti tulee luettua heti kun se kirjastoon saapuu. Ekaluokkalaisen Mintun suosikkeja on esimerkiksi Sinttu-sarja, joista hän on lukenut jo aika monta osaa. Minttu lainaa lisäksi paljon heppa- ja koira-aiheisia tietokirjoja, ja myös kepparikirjat kiinnostavat.

 

 

 

 

Kälviän kirjaston vuoden lainaaja 2017

Kälviän kirjaston vuoden lainaaja on Huhtalan perhe. Taija ja Ari Huhtala lapsineen ovat aktiivisia kirjastonkäyttäjiä ja lainaajia. Ja koska lapsiakin on monta, kirjastosta mukaan lähtevä kassi on melko muhkea kooltaan.

Kälviän kirjaston vuoden lainaajat

Lapsilla on omat lempikirjansa: Aadalle 11-v käyvät kaikki kirjat sekä lasten- että nuortenosastolta. Hanna 10-v pitää keiju- ja prinsessakirjoista, pojat Leevi 7, Johannes 5 ja Efraim 4, valikoivat kirjansa mukavien kuvien perusteella. Yksivuotias Tikva ei vielä kommentoinut! Kaikkien lasten nimet löytyvät Raamatusta, nuorimmaisen hieno nimi on alun perin israelilainen nimi ja tarkoittaa toivoa.

Kirjojen lisäksi Huhtalan perhe lainaa joskus äänikirjoja ja Taija-äiti on käyttänyt myös verkkokirjastoa. Perhe toivoo, että kirjasto voisi olla aina auki! Juhlapäivän kunniaksi perheen isälle tehtiin oma kirjastokortti; entinen olikin pahvikorttiajalta. Isä onkin yleensä se, joka lukee iltasadun, tällä hetkellä luvussa on oman kotikirjaston Onnenpäiviä. 

 

Kaustisen perusopetus on uuttera ja monipuolinen kirjastonkäyttäjä

Kirjasto kajahteli iloisista äänistä, kun osa Kaustisen perusopetuksen oppilaista sekä ala- että yläkoululta astui sisään. Kaustisen perusopetus on tänä vuonna Vuoden lainaaja ahkeran kirjastonkäytön, aktiivisen lainaamisen, lukemaan innostamisen sekä monipuolisen koulu- ja kirjastoyhteistyön ansiosta. Kirjaston kalenteri on mukavasti täyttynyt erilaisista yhteisistä projekteista, kirjastovierailuista, aamunavausvinkkauksista, kirjailijavierailuista, kirjastonkäytönopetuksista, erilaisten kirjakassien ja –listojen toimittamisesta ja lukuvinkkien antamisesta.

Kaustisen keskuskoulun apulaisrehtori Maija Salonen on erittäin tyytyväinen yhteistoimintaan. Kouluilla on olemassa omat, suppeat kirjavarannot jokaisessa luokassa, joten lähellä oleva kirjasto on oiva paikka täydentää kokoelmaa ja saada luettavaksi myös uudempaa aineistoa. Lukijoita eri luokissa on laidasta laitaan; toisille se on liki riippuvuutta aiheuttava harrastus ja toiset taas eivät mielellään lue. Joskus riittää pelkkä kuunteleminen ja opettajat lukevatkin oppilaille ääneen. Henkilökohtaisen pulpettikirjat ovat arkipäivää ja niitä vaihdellaan kirjastokäynneillä. Pulpettikirjoja luetaan niille erikseen varatuilla tunneilla sekä esimerkiksi silloin, jos ennättää tehdä kokeen ennen muita valmiiksi.

-Lapsen ja nuoren intoa hänen luettuaan kirjan ja innostusta sen aiheuttaman lukukokemuksen jakamiseksi on aina yhtä antoisaa kuunnella, sanoo Maija Salonen.

– Lukemaaninnostamismenetelmänä kirjavinkkaus on loistava, hän mainitsee. Maija Salosen luokassa on myös kaverikirjavinkattu.

Kaustisen vuoden lainaajat

Haastatelluista oppilaista nelosluokkalaiset Neea Marjusaari, Kerttu Känsälä ja Elmeri Hietala ovat ahkeria lukijoita. Samoin kertovat kolmosluokkalaiset Valtteri Stenman ja Linda Järvelä. Neea Marjusaari kertoo käyvänsä viikoittain kirjastossa. Valtteri Stenman pitää urheilusta ja lukeekin siitä. Kerttu Känsälä sanoo jääneensä niin koukkuun nuorten poptähtien Marcus ja Martinus Gunnarsenin elämäkertakirjaan, että unetkin meinasivat yöllä jäädä vähiin, kun kirjaa ei malttanut laskea käsistään. Elmeri Hietala puolestaan tarttuu kirjoihin monipuolisesti. Varsinkin fantasiakirjat ja seikkailuja sisältävät teokset lähtevät helposti hänen mukaansa. Myös elokuvat maittavat kolmos- ja nelosluokkalaisille. Linda Järvelä pitää Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintyttärestä.

Lukemaan koululaiset ovat oppineet viiden ja seitsemän vuoden välillä. Oppilaat toteavat, että myös tietokoneella tai kännykällä tulee vietettyä aikaa 1-2 tuntia päivässä.

Köyhäjoen kylän koululla toimii kirjastokerho, jota vetää koulun apulaisrehtori Maria Jussinmäki. Hän hakee kerhoa varten oppilaiden toivomia kirjoja kirjastosta.

Tällä hetkellä kirjastossa lasten ja nuorten osastolla on A3-julisteina esillä keskuskoulun 6-luokan äidinkielen ryhmätyönä tehtyjä kirjailijoiden ja heidän tuotantonsa esitelmiä.

Huomisaamuna jatketaan taas koulu- ja kirjastoyhteistyön parissa. On nimittäin Puumalan kylän koululaisten aika kuulla Universumin avaimesta aamunavausvinkkauksessa. Sarjakuvakirja on Anne Muhosen käsialaa. (Kaustisen kirjastoa koskeva teksti: Susanne Mikkola ja kuva: Noora Järvilä, Kaustisen kirjasto)