Tienaamaan ja turvaa etsimään

Siirtolaistarinoita Toholammilta

 

Toholammilta on koko maata ajatellen lähtenyt prosentuaalisesti eniten amerikankuumeen tartuttamia kuin mistään muusta pitäjästä. Anna-Maija Kujala kirjoittaa Kotilaaksoni Toholampi -teoksessa (2011), että 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Toholammilta lähdettiin Amerikkaan, 1950-luvulla Australiaan ja Kanadaan ja 1960-70-luvuilla toholampilaisia houkutti Ruotsi.

Kirkonkirjoihin merkittiin lähdön syy lähtijän itsensä ilmaisemana tai papin omana arviona. Lähtijät esimerkiksi toivoivat rikastuvansa, etsivät turvaa, onnea tai seikkailuja, pakenivat sotaväkeä ja seurasivat puolisoaan. Moni toholampilainenkin kävi tienaamassa talon ostoon tarvittavat rahat Amerikasta, ja heidän esimerkkinsä innosti taas uusia lähtijöitä. Lähtijöiden joukossa oli myös poliittisia pakolaisia Suomen itsenäistymisen ajan vaikeina vuosina.

 

Toholammin vilkas siirtolaisuus on herättänyt hämmästystä jopa tutkijoissa. Kuitenkin kysymys siitä, miksi juuri Toholammilta on lähdetty, odottaa perinpohjaista vastausta. Esimerkiksi 1870-luvulla suurin osa Amerikan Fitchburgin kaupungissa asuvista ulkomaalaisista oli lähtöisin Toholammilta. Usein on lähdetty suvuittain ja kyläkunnittain, ja muuttoseutu on voinut saada nimensä muuttajien mukaan.

 

Toholammin kirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy mielenkiintoinen matkapäiväkirja 1920-luvulta. Lamppilainen Janne Klemola aloitti matkansa Australiaan 11.2.1925 Kannuksen asemalta ja päiväkirjaansa hän kuvasi muun muassa pitkän merimatkan vaiheita ja työtehtäviään maapallon toisella puolella. Juho Herman (Janne) Klemolan Australian matkapäiväkirja 11.2.1925-27.3.1927 -julkaisun soisi päätyvän toholampilaisten koululaisten käsiin. Toholampilaisten muistoihin ja tarinoihin siirtolaisuudesta ja amerikanpaketeista voi tutustua myös Siihen aikahan -haastattelusarjan avulla. Haastattelut ovat lainattavissa Toholammin kirjaston kotiseutukokoelmasta.

 

Toholampilainen Heimo Koskilampi (s. 1920) muutti Ruotsiin vuonna 1964 ja työskenteli Örebrossa metallimiehenä. Hän oli aktiivinen ruotsinsuomalainen kirjoittaja ja lahjoitti kirjoituksiaan Toholammin kirjastolle. Koskilammen kirjoituksista välittyy kotiseudun merkityksellisyys. Koskilampi kirjoittaa runossaan Mies seisoo kahdessa maassa:

 

Pienikasvuinen

miehen mielinen

rajan ylittää,

työtä kurkottaa.

Sydän jää paikalleen

onkimaan tutuissa vesissä,

polkemaan kotikylän teitä.

Syntyy riitaa

ajatuksissa ja sydämessä.

Mies seisoo kahdessa maassa.

Hän on siirtolainen.

 

Lapsuusmuistot ja kotiseudun maisemat kietoutuvat ihmisessä sydänjuuriin.

 

Tuija Visuri, Toholammin ja Lestijärven kirjastojen kotiseutukokoelmahanke