Ex libris on latinaa. Sille on keksitty erilaisia suomennoksia: ”kirjoistani”, ”kirjojeni joukosta”, ”kirjahyllystäni”. Ajan saatossa käytännöksi on vakiintunut kirjoittaa ilmaisu yhteen (exlibris) ja käyttää siitä suomenkielistä termiä ”kirjanomistajamerkki”.

 

Esillä olevat exlibrikset ovat vuosikymmeniä vanhoja, antikvariaateista ostetuista kirjoista löytyneitä. Nykyään exlibriksen voi hankkia itselleen vaikkapa netistä miltei millaisella kuva-aineistolla tahansa. Mitään taiteellista arvoa näillä nettimerkeillä ei ole. Tässä näyttelyssä on vain sellaisia exlibriksiä, jotka ovat vanhojen mestareiden  ─  tunnettujen tai tuntemattomiksi jääneiden  ─  perinteisillä tekniikoilla tekemiä piirroksia.

 

Exlibristen tutkimisessa on ongelmana, että hyvin harvat piirtäjät signeerasivat töitään. Syynä on ehkä ollut työn henkilökohtaisuus: piirros on tarkoitettu yhdelle ainoalle ihmiselle, ja taiteilija on tuntenut rikkovansa rajoja, jos merkitsisi omistajan nimen rinnalle oman nimensä. Puupiirtäjätaiturit Erkki Tanttu (ET) ja Vilho Askola (VA) laittoivat kyllä tekemiinsä exlibriksiin nimimerkkinsä, samoin Tove Jansson (Tove). Useimmat muut eivät näin tehneet. Moni kirjallisuuden harrastaja teki exlibriksensä itse, eikä pitänyt aiheellisena tehdä siitä minkäänlaista merkintää.

 

Näyttelyssä olleista exlibriksistä on yritetty selvittää tiedot sekä merkin omistajasta että tekijästä. Monessa tapauksessa selvitystyö on ollut mahdotonta, tai vaatisi pitkällisen kyselyn merkkien omistajien lähisuvun piirissä, joten esillä oli paljon merkkejä, jotka ovat mukana pelkästään ulkoasunsa ja ideointinsa vuoksi, vailla mitään tietoa henkilöistä, jotka ovat merkkien takana.

 

 

 

1) Paul Jerima, alkuaan Jefimow, (1892 – 1954) oli kuvataiteilija ja taiteellinen johtaja Oy F. Tilgmann Ab:n piirtämössä. Hänet tunnetaan parhaiten mainosjulisteiden ja joulukorttien piirtäjänä. Exlibris on Jeriman itse piirtämä vuonna 1937. Kuva liittyy Jeriman molempiin ammatteihin: taiteilijan paletti ja kirjapainon työvälineet. (Kirja: Yrjö Raevuori: Laukon omistajia ja vaiheita. Kirjassa on myös Laukon kartanon omistajan, Raf. Haarlan, omistuskirjoitus.)

 

2) Johan Erik (Hannes) Häyrinen, alkuaan Högdahl, (1914 – 1991) oli näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja ja teatterin johtaja. Exlibris on hänen vaimonsa, näyttelijä, kirjailija Liisa Nevalaisen piirtämä vuonna 1944. Kuva-aiheena on antiikin Kreikan teatterinaamio. (Kirja: Sten Bergman: Paratiisilintujen saarella.)

 

3) Vuorineuvos Hans Fredric Leopold von Rettig (1894 – 1979) oli liikemies ja laivanvarustaja. Exlibriksen piirsi kuvataiteilija, heraldikko, kirjailija Gunnar Theodor Clément (1906 – 1982) vuonna 1952. Merkki kuvaa von Rettigin ammattia ja merihenkisiä harrastuksia. (Kirja: Kaarlo Takalampi: Saksalaisten sotavankina.)

 

4) Kaj Gustaf Georg Englund (1905 – 1976) oli asuntosuunnitteluun keskittynyt arkkitehti. Englundin itse vuonna 1944 piirtämä exlibris on hyvin säästeliäin viivoin tyylitelty mänty. Exlibris on poikkeuksellinen, sillä se ei kuvaa sen paremmin hänen ammattiaan kuin hänen menestystään kilpasuunnistajana. (Kirja: Yrjö Kokko: Laulujoutsen, Ultima Thulen lintu.)

 

5) Vuorineuvos Åke Henrik Kihlman (1901 – 1968) oli teollisuusjohtaja, joka toimi mm. Tampellan ja Kaukomarkkinat Oy:n johdossa. Hänen puolisonsa oli Margareta, o.s. Hällfors (1906 - ?). Exlibris esittänee neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta. Sen sisältämästä symboliikasta sen paremmin kuin tekijästäkään ei ole tietoa. (Kirja: Efraim Briem: Mysterier och Mysterieförbund.)

 

6) Viljami Hanni (1902 - 1991) oli Kannuksessa syntynyt toimittaja, kirjailija ja monipuolinen vaikuttaja sekä valtakunnan politiikassa että maakunnallisissa toimissa. Hannin laaja-alainen toiminta näkyy myös alavieskalaissyntyisen toimittajan ja taiteilijan Eino Hemmilän (1902 – 1969) piirtämässä exlibriksessä. (Kirja: E. E. Kaila: Pohjanmaa ja meri 1600- ja 1700-luvuilla.)

 

7) Yrjö Aarne Jäntti (1905 – 1985) oli WSOY:n pääjohtaja, joka oli perehtynyt kirjallisuus- ja taidehistoriaan ja keräsi suuren taidekokoelman. Näihin Jäntin harrastuksiin liittyy epäilemättä exlibriksessä kuvattu Pegasos, kreikkalaisen mytologian lentävä hevonen, joka taruissa liitetään muusiin, taiteiden ja tieteiden jumalattariin. Merkin on piirtänyt taiteilija Onni Oja (1909 – 2004) vuonna 1938. Professori Oja oli selkeää ja pelkistettyä tyyliä suosiva monipuolinen taiteilija ja taidegraafikko. (Kirja: Yrjö Koskinen: Kansallisia ja yhteiskunnallisia kirjoituksia.)

 

8) Väinö A. Luoma (1886 – 1947) oli ammatiltaan kaupunginvouti, joten exlibriksen aihe, rauhallinen kesäinen järvimaisema, liittynee hänen harrastuksiinsa. Piirtäjästä tai tekoajasta ei ole tietoa. (Kirja: Kreivi Felix v. Luckner: Merikotka, elämäni seikkailuja.)

 

9) Hovioikeudenneuvos Oskar Julius Rewell (1857 – 1930) oli suomalaisuus- ja heimoaatteen aktivisti, joka levitti suomenkielistä sivistystä ja kulttuuria ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Niinpä ei ole ihme, että Hugo Gerhard Simberg (1873 – 1917) piirsi vuonna 1915 Rewellin exlibrikseen tyypillisen suomalaisen rantamaiseman. Simberg oli kuuluisa taidemaalari ja graafikko, jota pidetään yhtenä Suomen taiteen symbolismin suurimmista nimistä. (Kirja: E. Nervander: Pelkkää päivänpaistetta.)

 

10) Lasse Ollinkari (1921 – 1993) oli sisustusarkkitehti ja hänen vaimonsa Irma keraamikko. Puolisoiden ammatit näkyvät yhteisessä exlibriksessä. Merkki on tehty 1940-luvulla, mutta tekijästä ei ole tietoja. Saattaa olla, että merkkiin on kätketty tekijän nimikirjaimet (TS)? Moniväriset exlibrikset eivät olleet kovin tavallisia vielä 1940-luvulla. (Kirja: Yrjö Similä: Rakennusmiehiä ja –mestareita.)

 

11) Professori Kaarlo Ilmari Turja (1901 – 1998) oli kirjailija, toimittaja ja päätoimittaja. Hän otti aktiivisesti kantaa moniin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja oli tutkivan journalismin edelläkävijöitä Suomessa. Toisaalta hän oli myös leppoisa pakinoitsija ja matkakirjojen kirjoittaja. Tätä monipuolisuutta kuvaa hyvin myrskyävällä merellä lehteä lueskeleva veneilijä. Kyseessä on Erkki Tantun työ vuodelta 1949. Erkki Lauri Tanttu, alkuaan Lydén (1907 – 1985), oli kuvittaja ja taidegraafikko, joka on suomalaisen puupiirrostaiteen ja exlibristaiteen suurimpia nimiä. (Kirja: Saara Wacklin: Satanen muistelmia Pohjanmaalta.)

 

12) Kristofer Enckell (1927 – 2014) oli runoilija ja toimittaja. Monia ulottuvuuksia sisältävä exlibris liittyy ilmeisesti hänen runoilijan ammattiinsa. Piirtäjän nimikirjaimet (VL tai UL) eivät anna riittävästi vihjeitä tekijästä. (Kirja: Frederik Ferd. Carlson: Om fredsunderhandlingarne, åren 1709 – 1718.)

 

13) Paavo Kallion exlibriksessä yhdistyvät hänen ammattinsa ja harrastuksensa. Hän oli antikvariaatin pitäjä ja kirjallisuuden harrastaja. Hammasratas saattaa viitata kotipaikkaan, Tampereen tehdaskaupunkiin. Exlibriksen on piirtänyt J. Raunio vuonna 1966. Sen paremmin Kalliosta kuin Rauniostakaan ei ole enempää henkilötietoja. (Kirja: Matti Hälli: Humoristin muistikirja.)

 

14) Eero Helme (1929 – 2003) oli suomalaisen markkinoinnin koulutuksen ja järjestötoiminnan kehittämiseen paneutunut ekonomi. Exlibriksen aiheena on kuitenkin hänen rakkain harrastuksensa, shakki, jossa hän saavutti suurta menestystä. Merkin piirtäjästä tiedetään vain nimimerkki PON. (Kirja: Kauppis-Heikki: Viija.)

 

15) Oskari Freedrikki Kanervo, alkuaan Hedman, (1875 - ?) oli historiaa harrastanut lääninrovasti. Taiteilija Urpo J. Heinon vuonna 1937 tekemässä exlibriksessä ammatti ja harrastus yhdistyvät: kirkko ja sen edessä maankuulun Kuorikosken kirkonrakentajasuvun nimiä. Ehkä Kanervo oli Kuorikoskien jälkeläinen. Taiteilija Heino (1912 – 2002) oli kuvaamataidon opettaja, ohjaaja ja lavastaja, joka kokeili urallaan monia eri tyylisuuntia. (Kirja: Juho Koskimies: Lapuan pitäjään historia. Kirjassa on myös Sisälähetysseuran leimattu omistuskirjoitus.)

 

16) Seppo J. Jylhän exlibris on tyypillinen esimerkki vaikeasti tutkittavasta kohteesta. Omistajan nimi on melko yleinen, tekijästä tiedetään vain nimikirjaimet TK, ja kuva-aihe vaikuttaa lähinnä hämmentävältä: antiikin Kreikkaa, lasi punaviiniä ja sotilasvarusteet. Erikoisuutena on heikosti erottuva kohokuvioitu omistajan nimi sivun ylälaidassa. (Kirja: Tomas Ries: Cold Will, The Defence of Finland.)

 

17) Professori Kurt Ragnar Pomoell (1894 - ?) oli kreikan ja latinan kielten opettaja ja Kreikan ja Rooman kirjallisuuden professori, joten on luontevaa, että hänen exlibriksessään on antiikin sotilaan muotokuva. Merkin piirsi vuonna 1930 Edwin Leonhard Lydén (1879 – 1956), monipuolinen taiteilija, joka toimi myös piirustuksenopettajana ja taidearvostelijana. (Kirja: Hugo Godenhjelm: Suomen pappilat.)

 

18) Olavi Ahla (1913 - ?) oli ekonomi, joka työskenteli myyntipäällikkönä ja toimitusjohtajana. Luultavasti 1940-luvulla piirrettyyn exlibrikseen on yhdistetty ammatti ja ilmeisesti harrastus. Vasemman reunan Merkuriuksen sauva liittyy kaupankäyntiin. Kun sauvaan on yhdistetty E-kirjain, syntyy ekonomien tunnus. Merkin piirtäjää ei tunneta. (Kirja: Lotta Svärd –yhdistys: Valkoinen kirja.)

 

19) Esimerkki tavallisuudesta poikkeavasta exlibriksestä. Kirjaa ei ole merkitty kenenkään henkilön nimiin, vaan omistajansa Vitträskissä sijaitsevalle kesäasunnolle. Mitään muuta tietoa omistajasta tai tekijästä ei ole. (Kirja: K. W. Meschtscherski: Petersburg-mysterier.)

 

20) Professori Veli Kaarle Verkko, alkuaan Werkko, (1893 – 1955) oli sosiologi, tilastotieteilijä ja kriminologi. Taiteilija Aarne Orri teki hänelle exlibriksen jo vuonna 1922, mutta nyt esillä oleva Tove Janssonin piirtämä verkonlaskijamerkki on vuodelta 1944. Ei ole tietoa, onko merkin aihe saatu nimestä, harrastuksesta tai kenties ammatista, johon erilaiset verkkoteoriat liittyvät kiinteästi. Tove Marika Jansson (1914 – 2001) oli kirjailija, taidemaalari ja sarjakuvataiteilija. (Kirja: E. J. Ellilä: Oma kirjastoni.)

 

21) Sakari Lähteenmäki tiedetään omistuskirjoituksen perusteella tohtoriksi, mutta muita tietoja hänestä ei ole. Exlibriksen aihe on arvoituksellinen: kirjaan kahlehdittu peikko ihmettelemässä valkovuokkoa. Merkki on Erkki Tantun käsialaa. Hänen tuotantoaan käsiteltiin jo Ilmari Turjan exlibriksen yhteydessä. (Kirja: Veijo A. Saloheimo: Rautalammin historia.)

 

22) Jouni Luotonen on arvostettu taloustoimittaja ja toimituspäällikkö. Exlibris esittää toimittajaa työssään, mutta ympäristönä onkin veden saartama kivi. Merkin on piirtänyt vuonna 1976 O. Kuusi (hieman epävarma tulkinta signeerauksesta). (Kirja: Markku Rautonen: Apu, sanan voimalla 1933 – 83.)

 

23) Professori Sven-Erik Rudolf Åström (1921 – 1989) oli talous- ja sosiaalihistorian tutkija sekä sukututkija ja yksi ympäristöhistorian uranuurtajista. Åströmillä oli yhteinen exlibris Elisabeth-vaimonsa kanssa, joten ymmärrettävästi merkki esittää kahden istuttavaa keinutuolia, jolle on jätetty kirja odottelemaan. Merkki on Erkki Tantun piirtämä, kuten Ilmari Turjan ja Sakari Lähteenmäen merkitkin. (Kirja: Historiallinen aikakauskirja 1912.)

 

24) Kirjassa saattoi olla useitakin exlibriksiä omistajan vaihduttua. Taiteilija Yrjö Semerin (1908 – 1979) piirtämä Helvi ja Iivar Kemppisen merkki on vuodelta 1945. Vuotta myöhemmin taiteilija Heikki Viitala piirsi merkin Pekka Pauninkoskelle. Hän saattoi kuitenkin olla Kemppisiä vanhempaa ikäpolvea ja kirjan aikaisempi omistaja. Iivar Kemppinen (1916 – 1996) tiedetään kansanrunouden ja historian harrastajaksi. (Kirja: Johannes Häyhä: Kylänluvut.)

 

25) Maija Taka, o.s. Tanner, (1912 - ?) ja Osmo Taka teettivät monien muiden avioparien tavoin yhteisen exlibriksen. Maija Taka oli lääketieteen lisensiaatti ja Osmo Taka prokuraattori. Merkin piirsi tunnettu taidemaalari, graafikko ja lavastaja Kaarlo Tapio Tapiovaara (1908 – 1982). (Kirja: Nikolaus von Horthy: Muistelmat.)

 

Kirjoittanut Matti Heiniemi julkaistu 6/2017

Asiasanat: exlibris