Kunnes rauha heidät erotti

Kunnes rauha heidät erotti
Ira Vihreälehto: Kunnes rauha heidät erotti: neuvostosotavankien ja suomalaisten suhteet jatkosodan aikana

Jatkosodan aikana sijoitettiin sotavankeja avuksi kotirintamalle, sodan aiheuttaman mieshukan takia. Vangit tekivät töitä maatiloilla renkien lailla ja siten tulivat osaksi perheen arkea. Jatkosodan jyllätessä opittiin kotona tuntemaan ’’se vihollinen’’ ihmisenä. Sodan loputtua tuli vangit palauttaa takaisin Neuvostoliittoon. Eron hetkellä hyvästeltiin silloinen vihollinen, josta oli ehkä tullut ystävä, rakastettu tai isä. Raskaat jäähyväiset niille, joille vangista oli tullut ikään kuin osa perhettä.

Kirja antaa kiinnostavaa tietoa vaietusta aiheesta. Minkälaiset olivat neuvostosotavankien ja kotirintaman suomalaisten väliset suhteet. Kirjassa haastateltujen ihmisten henkilökohtaiset tarinat sekä koskettavat muistot avaavat aiheen venäläisvastaisuutta syvemmälle. Minkälaisia he olivat? Miten he vaikuttivat silloiseen elämään? Ja mitä he jättivät jälkeensä Suomeen.

 

Toinen suuressa osassa oleva aihe on sotavankien lapset. Kuinka suhtauduttiin, kun isä oli neuvostosotavanki, ja minkälaisen aukon se tulevalle sukupolvelle jätti. Aihe oli sodan jälkeen syystäkin vaiettu ja on miltei pysynyt vaiettuna tähän päivään asti. Aihe, joka on usealle tuntematon, voi koskettaa yllättävän läheltä.

Vihreälehto avaa myös muita tuntemattomia aiheita, kuten Suomen vankileirien karut olot, yleiset vankikuolemat, Heimopataljoona kolmen tappiot ja sotavankien hämärät kohtalot jälkeen sodan. Kirjassa käydään monipuolisesti koko neuvostosotavankien historiaa Suomessa. Ja se antaa kokonaan uuden näkökulman sodalle.

Kirja kertoo neuvostosotavankien ja suomalaisten tarinaa, kunnes rauha heidät erotti.

’’Työpäivän jälkeen Andrei koppasi minut syliin ja heitti ilmaan, sipaisi hiuksia. Muistakin vieläkin miltä Andrein tukka tuntui sormissa. Minä luulin, että kuolen kun hänet vietiin’’- Riitta*1938

Arvioinnin kirjoitti Kälviän kirjaston tet-harjoittelija Sini (14.9.2018)